Täydellinen lauantai!

Olipas niin kivaa, kun näin facetimen kautta mummua ja vaaria sekä veljeä ja isää aamulla! 

Piristi aivan valtavasti tosin jo valmiiksi pirteää päivääni!

Koska tarve, menin käymään lukkosepällä. Dialogia käytiin kahdella eri kielellä,

mutta tulimme molemmat hyvin ymmärretyiksi. Kyllä, tulen kello kolme uudelleen!

Kohti Saint Lazaria. Siellä oli taas uusi Pariisi: taas uusia paikkoja ja nurkkia koluttavaksi!

Ihana Pauliina piti mulle seuraa ja me höpöteltiin päät punaisina, shoppailtiin

sekä syötiin croque monsieurit ja maailman nameimmat mansikka- ja hedelmäleivokset!

Ainiin, ne avaimet!! Kiiruhdimme lukkosepälle joka käännytti meidät ovelta, 

koska kello oli varttia vaille kolme. No uudella yrityksellä ukko mielistyi kovasti, kun

avasinkin suuni ranskaksi: "Tu parles Français?" "Oui, petit-peu!"

"Mais ce matin tu ne parlait pas du tout!"

No sellaista sattuu joskus, kun jännittää vähän!

Lopulta sain alennusta ja hymyn. Rakastan tällaisia lukkoseppiä!

Jatkoimme Shoppailua Champs Elyseellä, kunhan ensin sinne pääsimme.

Jumitimme muun muassa maailman ihanimmalla Bayenin torilla!

Mukaan tarttui ainakin kaikkea ihan tosi ihanaa,

mutta ei tiskiharjaa

ei villapaitaa,

eikä sukkia.

Mutta paita ja mekko tuplakuosina molemmille.

Extempore kiivettiin Riemukaaren laelle.

Vaikka ajattelimme käydä vain vilkaisemassa,

kun näytti olevan hiljaista ja ilmaiseksikin päästiin,

ei se jäänyt vain vilkaisuksi!

Öinen Pariisi on kauneinta, mitä olen ikuna nähnyt!

Kaikesta shoppailusta ja ihailusta tulee kamala nälkä.

Löysimme sivukadulta aivan mahtavan italialaisen ravintolan.

Sen tunnelmallisuus ja tiiliseinä hurmasivat.

Ainoastaan kaksi kyynistä brittiä hieman latistivat tunnelmaa.

Punaviinin, pastan ja loistavan seuran kanssa kello vaan pyöri eteenpäin,

 ja harvoin olen tuntenut itseäni näin täydellisen tyytyväiseksi juuri siihen hetkeen

ja kaikkiin päivän hetkiin ennen sitä.

Ei enempää eikä vähempää kuin täydellinen lauantai!