Siitä kun:
Voi istua kulomäen laella yöllä ja katsella kaupungin valoja. Siemailla kylmää Solia ja nauraa hölmöille jutuille samalla kun taivas jättää reunoilleen punaiset viipyilevät valonpilkahdukset tummentuessaan lopulta kokonaan.
Juokseminen tuntuu kepeältä ja hymyilet ohikulkijoille. Mikään maailmassa ei saisi sinua juuri sillä hetkellä minnekään muualle. Olet onnellinen, vaikka oletkin vain lenkillä.
Saat yllärinä mansikoita ja voit nautiskella niitä parhaassa seurassa, parhailla mahdollisilla mausteilla!
Väsymys huonosti nukutuista öistä katoaa, kun pääset töistä kotiin ja olet ilman läksyvelvoitteita vapaa lähtemään vaikka kiipeämään linnavuorelle. Laelta voit melkein kurotella sitä aurinkoa, joka tekee silmiin kipeää, kun katselet alas kumpuilevaa maisemaa.
Ehdit kastua läpimäräksi ja kuivua sekä kastua uudelleen noin tunnin aikana. Lisäksi pidät siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ajatuksia, mielipiteitä ja kahvinpuruja kiitos!