Pariisin ihanuus Hessun kanssa seikkailtuna

Koska on vaikeaa pysyä paikallaan, ja aktiivisuus lisää mielenkiintoa maailmaan..

21.8. Otimme Heikin kanssa kurssin kohti Pariisia. Jälleen kerran menen takaisin, milloin kyllästyn tai mietin maisemanvaihdosta? Enkö ikinä saa tarpeekseni siitä kaikkien kummallisien kulttuuripoikkeamien ihastelusta? En tiedä, aina yhtä jänspältä se tuntuu palata maailman suloisimman tympeään kaupunkiin. Heikki ei ollut käynyt aiemmin Pariisissa, joten senkin vuoksi oli hauska valita se matkakohteeksi. Tämä oli kiitos itsellemme rankasta keväästä ja isosta työnteosta!

Tuntui hassulta pakata ja lähteä taas ihan omineen. Tuli mieleen jonkinlaisia takaumia siitä, kun lähdin pitkäksi aikaa. Hirveä häsellys syntyi tyhjästä, tarkastin ainakin kuusitoista kertaa, että passi oli mukana ja lähtö juuri sinä päivänä.. Nerokkaina olimme varanneet aamulennon, joten kello soi mukavasti klo 4 reikäreikä, aamupalan tärkein elementti olikin oletettavasti kahvi..

Edelleen lentokoneen kiihdytys ja nousu nappaa vatsanpohjassa, ja Helsingin valojen jääminen pilvien taakse saa aikaan välittömän koti-ikävän. Silti oli mahtava tunne taas huomata, että kyllä me osataan kaikennäköistä, esimerkiksi löytää tiemme Pariisiin, oikeaan hotelliin ja vielä ilman pahempia kommelluksia! Varoitus, tiedossa on pitkä, epätyypillisen proosallinen postaus, koska olen kipeänä, ja minulla on toistaiseksi AIKAA taas palata ihanaan Pariisinviikonloppuumme mielessäni.

Ensimmäisenä päivänä olimme tosiaan jo kymmeneltä paikallista aikaa laukut kädessä lentokentän aulassa. Vahingosta viisastuneena otimme junan bussin sijaan, koska Roissybus on tyypillisesti liikenneruuhkien melko viaton uhri. Pääsimme parilla metrovaihdolla hotellille, kun ensin vähän sompailimme ympäriinsä châtelet'n ollessa suljettu metroliikenteeltä. Oikea hotelli löytyi ja huoneenkin saimme heti, että saatiin laukut jätettyä.

Menimme heti syömään, en ole ikinä nähnyt (enkä maistanut) niiiiin hyvää salaattia! :)

Matkamme jatkui sieltä Sacre Cœurille ihastelemaan Pariisia ja sitä kuuluisaa norsunluutornia joka kohoaan tämän ylle. Tietysti settiin kuului myös Moulin Rouge ja yllätysvisiitti salaiseen paikkaan x.

Ilta meni nautiskellen autenttisesta patongista kera juuston ja kummallisien näköisten oluiden (romminmakuista?). Väsymystasoprosentti hipoi sataa, eikä oikeastaan ollut edes laskettavaa aikaa sille, kuinka nopeasti sitä saikaan sinä iltana unen päästä kiinni.

Noin ankea paikka? :D

Toisena päivänä paikallistin meidät varsin tutuille seuduille! Olen varmasti aika rasittava seuralainen kaupungissa, kun tiedän suunnilleen sijaintimme, mutta en ole oleellisen kiinnostunut kaikista yksityiskohdista. Joko olen koko ajan eksyksissä, tai tulen suuntavaistoni puutteessa eksymään noin viidessä minuutissa joka tapauksessa, joten en näe vaivaa kytätä karttaa. Jos tulee tenkkapoo, on aika improvisoida noin yleisesti. Kuitenkin päämäärämme oli katakombit, joihin oli taas kerran jäätävä jono. Hylkäsimme ajatuksen, ja suuntasimme kohti luonnontieteellistä museota. Matkalla pysähdyttiin junia katsomaan, kun Heikki halusi. Ja rakennuksen ikkunoita, kun minä halusin. Molemmat ihan hienoja! :)

Itse luonnontieteelliseen sisältyi valtava määrä rakennuksia, valtava puutarha ja valtavasti nähtävää näyttelyiden, museoiden ja eläintarhan muodossa! Koska juuri kävimme Korkeasaaressa, emme menneet eläintarhaan (Niin, tälläkään kerralla emme nähneet kenguruita!).

Mutta huikeaa! Hämärä näyttely päärakennuksessa oli täynnä erilaisia täytettyjä eläimiä niin maalta, merestä kuin taivaaltakin. En ihmettelisi, jos joku sanoisi meidän nähneen melkein kaikki maailman eläimet niissä neljässä kerroksessa, jotka kiersimme! Jopa hyönteisiä oli neuloin aseteltu kahden metrin korkuisiin tauluihin. Nähtävillä oli esimerkiksi useita eri hyttyslajeja, jotka näin amatöörin näkökulmasta olivat kaikki yhtiä samannäköisiä kiusallisia ongelmia.

Löysin lajitoverin

Ja Heikki omansa

Minä ja ronsu

Selvisimme juuri ja juuri siitä hämmästelystä ja ihmettelystä, ja jatkoimme matkaa tietämättä mihin luonnontieteilijän toiseen taivaaseen päätyisimme. En tiedä, oliko Heikki ihan niin innoissaan, kuin minä, mutta kyllä nämä salit vaan olivat niin täynnä hienoutta ja luonnon glamouria, että se saisi kenet tahansa huokailemaan ihastuksesta! Seuraavana nimittäin kirjaimellisesti syvennyimme juuri näkemiimme eläimiin, kun löysimme toisesta rakennuksesta luuranko ja elinnättelyn. Kaikista elimistä löytyi ihmisen vastaava, ja läjäpäin eri eläinlajien omia. Niin mielenkiintoista, täällä meni kaikesta ällöttävyydestä huolimatta paljon aikaa!

Kävely jatkui etiäpäin, Pont de l'Archivêchelle (kohta sortuu!) ja Notre Damelle.

Myös Louvre tuli juostua läpi, koska Pariisista edes Heikki ei vain voi lähteä näkemättä Mona Lisaa!

Tuli taas äiti mieleen

Siis MIKÄ ihana puutarhakauppakatu!! <3

Tuileriers'n puistonhoitaja työssään

Sitten löysimmekin itsemme keskeltä hurjaa hulinaa, kun Tuileriers'n puiston lähelle oli rantautunut tivoli värivaloineen, hattaroineen ja kaikkine ihmeellisine laitteineen. Uhkaava ukkonen ja sadepisarat eivät paljon iloisia ihmisiä hidastaneet.

Väsyimme kävelyyn ja palasimme metrolla hotellille. Valmistauduimme lähtemään hieman katselemaan Pariisin yöelämää. Hieman kulttuurierohämmennystä herätti paikallinen baarikäytäntö. Irkkubaaristakin muokkautui kunnon estoton tanssiklubi ja hyväntuulisen baarimikot tanssivat siinä missä asiakkaatkin! Mitään kunnon klubeja lienee Pariisissa varsin vähän, korjatkaa joku jos olen väärässä, mutta itselläni aina ilta on päätynyt Grands Boulevardsin aussi- tai irkkubaariin, ja meno on silti aina yhtä hämmentävän hauska, vauhdikas ja hyväntuulinen. Harmillisesti vain jänistimme kunnon juhlinnasta ja palasimme viimeisten metrojen mukana hotellille. Matka sinne ei ollut ihan kaikkein mukavin, kun lasketaan mukaan oksentava bailaaja ja junan pysähtyminen pimeän tunnelin keskelle useammaksi minuutiksi.

Seuraavana aamuna jatkoimme siitä, mihin edellisenä päivänä jäimme, eli Champs Elysées'lle! Tuli mahis shoppailla kaikkea jänspää, mutta mitä vielä, enpä sitten viitsinyt mitään ostaa, ehkä en vaan tarvitse mitään, tai sitten olin hyihyi pihi.. Tassuttelimme kotikulmille ja kävimme Pereirellä syömässä, siellä huvitti todella kylmäkiskoinen tarjoilija, joka lopulta osoittautuikin erikoisen huumorin paikalliseksi taiteilijaksi. 

Hauska mieli jäi!

Illan hämärtyessä matkasimme uudelleen étoilelle ja kävelimme Pariisin valojen ympäröimänä Trocadérolle ihastelemaan kaunista Eiffeliä! Ihmisiä oli jotenkin tosi paljon, enemmän kuin olen varmaan ikinä siellä niin myöhään nähnyt! Sama siellä ylhäällä! Kiipesimme kyllä kakkoskerrokseen, mutta hissikyytiä emme vikan metron ja check inin takia voineet jatkaa ihan ylös! (Okei, myönnän itsekin olleeni hieman vastahankaisena, koska polveni tutisivat epämiellyttävästi..)

Tiukka aamuherätys, ja aikaisin hotelliaamiaiselle ja laukka kohti katakombeja! Olimme kyllä varautuneet jonotukseen aikaisesta aamusta huolimatta, mutta silti tuntui aika masentavalta, kun kuulin jollekin sanottavan jonotusajan olevan kolme tuntia. No eikun reissumieltä kehiin ja jonottamaan. Lopulta aika meni todella nopeasti siinä jutellessa aika tärkeistä jutuista, joita tässä matkan aikana oli sähköpostiin putkahtanut. Hain cappuccinot ja jäätelöt siinä myös. Taitoimme ihan kevyesti koko kolmetuntisen seisomisen!!

Katakombeissa minulla ainakin oli vähän kolkko olo. Tosiaanko me tassuttelemme toisten hautojen sisällä, valokuvaamme ja vitsailemme arkisilla asioilla. Ei se tuntunut ainakaan korrektilta. Siltikin oli jännä kokemus nähdä 2/200 km niistä kuuluisista kuoleman luolista Pariisin alla.

Matkasimme sieltä Arts et métiers-museoon, josta Heikki ainakin innostui vähän liikaakin! :D Ikinä älkää viekö insinööriopiskelijaa sinne, löytyy kyllä koko päiväksi hämmästeltävää ja pällisteltävää, onneksi sulkemisaika katkaisi hyvissä ajoin vierailumme! No ei vaan, olihan siellä mielenkiintoista nähtävää itse kullekin..

Heikki ja kaapeleita

Köpöttelimme kohti Pompidoukeskusta ja näimme taas erilaisen puolen Pariisia siinä matkalla. Viimeisen illan kunniaksi olimme päättäneet mennä hienolle illalliselle, tietysti kolmen ruokalajin! ;) Rue Mouffetard osoittautui ilta-aikaan oikeaksi aarrekaupungiksi siinä suhteessa, ja löysimme kivan pienen paikan hulisevan kadun varrelta! Alkuruoaksi Heikkisöi sammakonkoipia, tietysti kun kerran Pariisissa ollaan ja paikalliseen ruokakulttuuriin on tutustuttava! Itse pitäydyin maltillisella linjalla avokadoineni. Pääruuaksi Herkulliset lampaan ja naudan pihvit, jonka omalta osaltani niin sanotusti leväytin syliini, kun pöydän koko asetti lautaselle painopisteeseen kohdistuvia rajoitteita.

Lopuksi herkuteltiin persikka-mousse ja sitruunasorbetti-vodka-jälkkäreillä, aikast namii! :3

Siinä tehtiin vielä pieni kävely katuja pitkin, ja meidät pysäytettiin ja tarjottiin vielä etanoitakin, joista kauniisti kieltäydyimme. Kieltäytymisemme kuitenkin uskottiin sen verran viiveellä, että hetken jo pelkäsin joutuvani OIKEASTI koskemaan johonkin niljakkaaseen etanaan ja saamaan sen suuhuni kuorestaan. Onneksi ei jouduttu vallan sellaiseen kuitenkaan! :D

Siinäpä matka näin "lyhyesti". Paljon, niin paljon Pariisia jäi vain kokematta, kolme päivää kun vain ei riitä siihen kaikkeen hienouteen, mitä Pariisista voisi vielä useammankin käynnin jälkeen kokea. Kotimatkalla oli hieman ilmassa sellaista univelan, väsymyksen ja simahtamisen ainesta. Itse ainakin nukuin koko lentomatkan, lukuunottamatta sämpylä- ja kahvihetkeä! Ihana reissu väsytti vaan niin paljon! Mutta ihan superkivaa oli, oli ilo muistella aiempia reissuja, ja etenkin nauttia senhetkisestä olosta! <3